Audrey Hepburn: Kauneutensa vanki

Audrey Hepburn (1929 – 1993), on eräs modernin ajan tunnetuimpia ja ihailluimpia tyyli-ikoineita. Hepburn oli isobritannialainen näyttelijätär, malli, laulaja, ja myöhemmin myös Unifecin hyväntekeväisyyslähettiläs, joka tuli tunnetuksi Hollywoodin kulta-aikana ja on sittemmin nimetty erääksi valkokankaan suurimmista legendoista. Mutta uskoisitko, että kuvankaunis Hepburn kärsi koko elämänsä ajan syömishäiriöistä, eikä koskaan hyväksynyt kehoaan?

Hepburn syntyi Brysselissä ja vietti lapsuutensa milloin Belgiassa, Englannissa ja Alankomaissa, ja oppi puhumaan sujuvasti viittä kieltä. Hän opiskeli balettia ensin Amsterdamissa ja sittemmin Lontoossa, ja pääsi jo varhaisella iällä mukaan musikaaleihin ja pieniin elokuvarooleihin. Kansainvälinen filmiura otti tulta vuonna 1953 elokuvassa Loma Roomassa, josta Hepburn nappasi heti niin Oscarin, Golden Globen kuin BAFTA -palkinnonkin. Tänä päivänä Hepburnin tunnetuimpia rooleja lienevät Aamiainen Tiffanyllä (1961) sekä My Fair Lady (1964).

Näyttelemistä seuraavat vuotensa Hepburn vietti lähinnä hyväntekeväisyyden parissa, ja sai Unicefin hyväntahdon lähettilään palkinnon vuonna 1992. Vain kuukautta myöhemmin hän menehtyi syöpään 63 vuoden iässä.

images

Syömishäiriön kehittyminen

Hepburnin varhaiset vuodet vauraan ja aristokraattisen perheen tyttärenä olivat suojattuja ja ylellisiä. Hepburn koki ensimmäisen todellisen traumansa kun hänen isänsä Joseph yllättäen hylkäsi perheensä ja muutti Lontooseen, jossa hänestä tuli Brittiläisen fasistiunionin jäsen. Isä ei koskaan palannut katsomaan tytärtään tai perhettään, joka tuolloin asui Alankomaissa.

Kun sota Britannian ja Saksan välillä syttyi vuoden 1939 syyskuussa, perhe oleskeli edelleen Alankomaissa. Saksalaisten vallattua Alankomaat vuonna 1940 Audrey Hepburn muutti nimensä hetkelliseksi hollantilaiseksi, esiintyen Edda van Heemstrana, koska englantilaiselta kuulostava nimi olisi saattanut olla hänelle vaarallinen.

Hepburn on myöhemmin kuvaillut miehityksen toivottomuutta seuraavasti: “Jos olisimme tienneet, että miehitys kestäisi viisi vuotta, olisimme ehkä kaikki ampuneet itsemme. Ajattelimme, että se olisi ohi ensi viikolla… kuuden kuukauden päästä… ensi vuonna. Sillä tavoin selvisimme siitä kaikesta.”

Audrey Hepburnin nuoruutta värittivät useat traumaattiset kokemukset, joilla oli myös vaikutus hänen kehonkuvaansa myöhemmin. Hepburn esimerkiksi todisti omin silmin juutalaisten toimittamista keskitysleireille ja nuorten miesten ampumisteloituksia. Sodan aikana Hepburn alkoi myös oireilla aliravitsemuksen vuoksi.

Haltiamaisen herkkä Hepburn syöksyi tähteyteen kertarysäyksellä Roman Holiday -elokuvan myötä. Audreyn syömishäiriö ja masennus kuitenkin värittivät tähden koko nousujohteista uraa, vaikka hän kätkikin ahdistuksensa ulkomaailmalta. Audreytä pidettiin hoikan mutta terveen tytön roolimallina, vaikka olikin tiedossa, että hänellä oli outo suhde ruokaan ja että hän laihtui paineen alla, kuten esimerkiksi avioeroaan edeltävänä aikana.

Koko elämänsä ajan Audreyllä oli viharakkaussuhde ruokaan. Pikkulapsena hän oli pullea, ja rakasti suklaata. “Suklaa oli todellinen rakkauteni kun olin lapsi,” Hepburn sanoi. “Se ei pettänyt minua. Minulla oli aina suklaata kynsieni alla niiden vuosien aikana. Olin ahdistunut.”

Sodan aikainen nälkä jätti Hepburniin syvät jäljet. Ruoasta tuli luksustuote, jonka Hepburn hylkäsi lähes täysin kovan stressin ja ahdistuksen aikoina myös myöhemmin elämässään. Sodan aikoja muistellessaan hän ketoi yrittäneensä sulkea mielestään täysin tarpeensa ruokaan ja juomaan, koska niitä oli niin vähän saatavilla ja ne olivat aina loppumassa. Hän myönsi myöhemmin alkaneensa inhota ruokaa noina aikoina.

“Tulin vihaiseksi ruoalle, koska sitä oli niin vaikea saada ja se maistui niin pahalta. Päätin, että hallitsisin sitä: Kerroin itselleni, että en tarvitse ruokaa.”

Sodan aikana koko Hepburnin perhe oli aliravittu, ja näyttelijätär traumatisoitui veljensä nälästä. Jan-veli itki nälkäänsä, mikä silminnähden vaikutti myös perheen äitiin.

“Ellei ruokaa ole saatavilla – sanoin itselleni – en tarvitse sitä mitä en voi saada. Vain pieni pala ruokaa elvytti minut, mutta jos yritin syödä lisää, tulin huonovointiseksi. Kehoni toiminta muuttui pulavuosien aikana, mutta myös mieleni teki temppuja.”

Sota ei kuitenkaan ollut ainoa syy Audrey Hepburnin syömishäiriön puhkeamiselle. Perheen äiti oli aina ollut ylipainoinen, ja vieritti syyn asiasta muiden niskoille. Audrey ymmärsi äitinsä olevan onneton, ja koki sen olevan painon syytä. Myös Hollywoodin kovat ulkonäköpaineet vaikuttivat syömisongelmien syntyyn.

 

Silti Audrey kertoi, että hän assosioi ruoan iloisiin aikoihin. Jos perhe ei voinut syödä, olivat ajat onnettomat. “Jollakin kummallisella tavalla pelkään syödä kun olen onneton. Aivan kuin ruokkisin suruani,” Audrey totesi.

000000000000000

Tyyli-ikoni

Hepburn oli äärimmäisen koketti nainen, jonka tyyliin kuuluivat lyhyet hiukset, musta poolopaita, kapeat mustat housut ja ballerinat. Hänen omaperäinen tyylinsä noteerattiin laajalti ja sitä nimitettiin vaihtoehtoiseksi feminiiniseksi ideaaliksi, joka vetosi enemmän naisiin kuin miehiin, kurvikkaan ja seksikkään naisihanteen sijasta. Sanottiinkin, että nuorten naisten oli helppo samastua häneen.

Muotivalokuvaaja Cecil Beaton julisti, että Hepburn oli “uuden feminiinin” ruumiillistuma, ja kirjoitti: “kukaan ei koskaan näyttänyt tältä ennen toista maailmansotaa. Ja silti me tunnistamme tämän ulkonäön oikeellisuuden suhteessa historiallisiin tarpeisiimme. Todisteeksi siitä on tuhansittain kopioita ilmestynyt keskuuteemme.” Twiggyn ohella Hepburn olikin yksi hoikan naisen ensimmäisistä todellisista esikuvista ja roolimalleista.

Hepburn ystävystyi Hubert de Givenchyn kanssa, ja hänestä tuli Givenchyn muusa. Givenchy myös suunnitteli suuren osan Hepburnin Hollywood -asuista. Hepburn itse kiitteli Givenchyä lookinsa kehittämisestä. Vapaa-ajallaan Hepburn pukeutui kuitekin mielellään mukaviin ja rentoihin vaatteisiin.

Olen liian lihava

Vaikka Hepburnia ihailtiin laajalti hänen satumaisen ulkomuotonsa ja näyttelijälahjojensa vuoksi, ei hän itse koskaan pitänyt itseään kauniina. “Olin liian lihava, ehkä liian pitkä, tai yksinkertaisesti vain liian ruma… Se johtui alitajuisesta epävarmuudestani ja huonommuudentunteestani.”

Kuinka surullista, että me naiset kiinnitämme ulkonäköömme niin paljon huomiota negatiivisella tavalla, emmekä välttämättä koskaan opi hyväksymään itseämme. Hepburn on edelleen ihailtu tähti, jonka klassinen pukeutumistyyli ei koskaan mene muodista, ja jota on tituleerattu maailman kauneimmaksi naiseksi ja tyylikkäimmäksi britiksi koskaan.

Mikäli haluat lukeaa lisää Hepburnin elämästä, voit tutustua esimerkiksi seuraaviin teoksiin.

Enchantment: The Life of Audrey Hepburn (2007)

Audrey and Givenchy: A Fashion Love Affair (2016)

Audrey: Her Real Story (2000)Audrey-Hepburn-Holder

 

 

 

 

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s